Joulusta on jo aikaa mutta sain vasta nyt 2 viikkoa sitten huolettua joulukynteni. Hyvin olivat pysyneet! Jotenkin viime aikoina on laiskuttanut huoltaa omia kynsiä. Varmaan osittain senkin takia, että siihen pitäisi löytää hyvä rako ajallisesti (kuten koiran nukkuessa). Koiranpennun kanssa, kun se elämä on hieman hektisempää ja yhtäkkiä pitääkin olla ulos pissalle lähdössä, niin eipä siinä paljon kesken huollon geelit kädessä lähdetä minnekkään. Toinen syy on, että haluan yksinkertaisesti viettää Sulon kanssa aikaa yhdessä leikkien ja touhuten, kun on vapaapäivä töistä.
Minulla on paljon värigeelejä ja glittereitä joita en ole vielä ehtinyt testata ollenkaan joten nyt ajattelin kokeilla jotain näistä.
Glitterin sävy on enemmänkin vihertävän-sinertävä vaikka kuvissa näyttää ehkä enemmänkin siniseltä.
Ei sen enempää kynsistä! Hyvää keskiviikkoa kaikille!
Miksi nimipäiviä ei koskaan muista, ei edes sitä omaansa? Tuskin olisin tänäkään vuonna muistanut milloin on nimipäiväni, mutta onneksi perheeni ja ystäväni muistivat. Ja sainhan onnittelukortin Anna-lehdeltäkin jo muutamaa viikkoa etuajassa.
Sain ihanalta perheeltäni nimipäivä lahjaksi täydennystä lasi kokoelmaani. Olen suunnilleen vuoden verran kerännyt tätä ko. lasisarjaa. Käyttöön ovat kaikki päässeet, eivät siis korista pelkästään hyllyjä, vaikka niin uskomattoman kauniita ovatkin.
Näissä kuvissa näkyy muita samaa sarjaa omistaviani laseja. Väriltään lasit ovat kaikki samanlaisia, vaikka joissain kuva vääristää niin, että voisi luulla laseja erivärisiksi keskenään.
Tsin tsin ja hyvää loppuviikkoa kaikille lukijoilleni!
Tein tällä viikolla Stockmannin alesta todellisen löydön, Pentikin kynttilälyhdyn. Olen kauan ihaillut tätä mutten koskaan ole vielä raskinut ostaa normaali hinnalla. Minä, kun en varsinaisesti tarvitse yhtään kynttilää enää tähän taloon. Niin se vain silti on, että kynttilöitä ei voi olla koskaan liikaa!
Ja miten henkeäsalpaavan upealta tämä kaunokainen näytti, kun sytytin kaikki kynttilät.
Tällainen tarttui sitten tänään matkaan. Sekin löysi heti kotona paikan itselleen.
Olen ollut nuorempana innokas neulomaan ja tehnytkin paljon mm. pipoja, ponchoja, säärystimiä, kaulahuiveja yms. Nyt loppuvuodesta tuli taas sellainen tunne, että sormet ihan ''syyhysivät'' päästä neulomaan. Siitä on nyt varmasti ainakin 5 vuotta, kun viimeksi olen tarttunut neulonta puikkoihin. Mielessäni hiipi ajatus, että mitä jos en enää muista edes miten silmukka tehtiin, olisihan se ihan mahdollista. Mutta kyllä kaikki muistui mieleen samantien, kun sain lankaa ja puikot käsiini. Tässä ne nyt ovat, valmiit paljetti säärystimet. En halunnut tehdä näitä säärystimiä sillä normaalilla 2o, 2n ohjeella vaan etsin netistä silmää miellyttävän, haitarineule ohjeen. Kävin ostamassa lankakaupasta paljetit ja elastiini lankaa jolla sain ommeltua paljetit kiinni säärystimiin. Näistä tuli kyllä ihanat vaikka itse sanonkin! Eikä näiden tekemiseen mennyt, kuin pari päivää.
Seuraavaksi suunnitelmissani on saada virkkaamani poncho valmiiksi, valmiista ponchosta kuvaa myöhemmin.
Uuden vuoden vaihtuminen meni minulla todella rauhallisissa tunnelmissa. Eilinen päivä meni töissä ja illalla lähdettiin Sulon kanssa äidin luo kylään, karkuun täältä kaupungin ilotulitus paukkeesta. Harmi vain, että kärsin koko eilisen päivän aivan järkyttävästä pääkivusta joka koveni iltaa kohden. Nyt olo on hiukan parempi, toivottavasti vielä särkylääkkeen vaikutuksen loppuessakin. Pari päivää on nyt vapaata töistä joten paras lääke tähän on varmaan vain lepo.
En edes muista, olenko koskaan tehnyt minkäänlaisia uudenvuodenlupauksia. Tänä vuonna voisin kuitenkin yrittää luvata itselleni, että parantaisin nukkumaan menoaikojani. Minulla on hieman paha tapa ottaa illalla päikkärit töistä tultuani, joskus todella myöhäänkin. Ja sitten luonnollisesti, en saa enää unta illalla ja yöunille meno venähtää pikkutunneille.
Olkoon tämä siis uudenvuodenlupaukseni vuodelle 2013!
