Vauva-arkea

Pikkuinen on nyt haettu kotiin ja viikonloppu meillä onkin mennyt Sulon kanssa Hugoa tuhnuttaessa ja toisiimme tutustuessa. Kauhea, kun sitä ei enää muista miten pieniä nuo vauvat todella on, onhan se Sulokin ollut vuosi sitten saman kokoinen mutta yhä se näyttää tulevan yllätyksenä!


Sulo vielä tietämättömänä tulevasta, menomatkalla...

ja väsynyttä porukkaa auton takapenkillä tulomatkalla

vihdoin ja viimein kotona!

pieni ja hento ote

On ollut niin ihana ja hellyyttävä huomata miten loistavasti Hugo ja Sulo on tullut toimeen. Sulolla on herännyt selvästi ns. isoveljen vaistot ja koko ajan pitää olla tarkastamassa, että pennulla on kaikki hyvin.


Kuten näkyy, koko ajan pitää olla vahtimassa velua.. vaikka unikin jo alkaisi painamaan päälle..


Ensimmäinen päivä tai oikeastaan ilta meni pennulla aikalailla nukkuessa mutta jo toisena päivänä pojat pääsivät leikkimään ja tekemään tuttavuutta paremmin. Ne selvästi nauttivat toistensa seurasta ja jo näiden parin päivän jälkeen tuntuu, että Sulosta ja Hugosta on tullut erottamattomat. Kyllä tässä on jo useampaan kertaan meinannut ja onkin tullut itku onnesta..

Näihin onnellisiin fiiliksiin jääden, hyvää yötä kaikille, nappaan karvakamut viekkuun ja nukkumatti on meille jo tervetullut! Pojilla se on tosin tainnut jo käydäkkin!